Erja-Riitan tarina

Yrittäjänä olen toiminut jo vuodesta 1998 lähtien välillä kokopäiväisesti ja välillä sivutoimisesti. Tulen yrittäjä suvusta ja se kipinä on istutettu minuun jo äidinmaidossa. Moni ihana palkkatyö välillä on ottanut minusta valtaa; erityispäivähoito, tunne,-turva- ja seksuaalikasvatuksen opetusmateriaalin kehittäminen ja opettaminen erityiskoulussa, henkilöstö- ja asiakaspalvelupäällikkönä perustamassa yksityisiä päiväkoteja, muutosjohtajana jne. Mutta yrittäjyyteen palaa aina uudelleen, sillä polulla olen nyt. Eläkkeelle meinaan jäädä sitten — tulevaisuudessa — täältä Lehtolan kyläkoululta hyvinvoiti palvelujen tuottajana.

Urani lähti liikkeelle pitkää tikkua vetämällä! Pääsin opiskelemaan, silloin aikojen alussa, sekä kehitysvamma että psykiatrian puolelle, ja tikku osoitti kehitysvamma puolta. Siitä lähti polkuni (lähes 30-vuotta) erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten parissa ja se polku on ollut elämäni opettavaisin, huikea ja rakas. Olen kiitollinen kaikille niille lapsille, aikuisille, perheille, joita tässä työssäni olen saanut tavata ja kohdata. He ovat innoittaneet moneen uuteen koulutukseen ja työhön sekä tuoneet minut tähän, missä nyt olen.

Psykiatrinen puoli ei jäänyt, vaan kävin 1986 Suomen Mielenterveysseuran (nyk. Mieli ry) järjestämän koulutuksen vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi.

Ja kuinkas kävikään, myös se polku vei mennessään; vastaava tukihenkilö, kriisityö, kouluttaja, työnohjaaja, työnohjaajien kouluttaja, mentori, Jyväskylän seudun mielenterveysseuran perustaminen ja hallitustyöskentely. Totean usein, että olen Suomen Mielenterveysseuran( nyk.Mieli ry) kasvatti. Myös tämä polku oli opettavainen, kokemuksia täynnä ja vei uusiin koulutuksiin sekä ammatteihin.

Siinä sivussa kulki unelmienpolku hyvinvoinnin, mindfulnessin, NLP, voimauttavan valokuvan, toiminnallisten menetelmien, maalauksen, Yin-joogan, rentoutuksen, meditaation ja luontohyvinvoinnin, aistipuutarhojen, metsäjoogan kautta Äärelläsi-yrityksen omaan toimipaikkaan Lehtolaan.

Tätä polkua olen kuljettanut koko ajan toisten hyödyksi ja samalla itseni hyvinvoinnin ja jaksamisen pohjaksi. Nyt tämä polku on ihan oma highway yritystoiminnassani ja haluan sen olevan yritykseni polun päätös sitten joskus🙃 ,vielä kuitenkin ollaan pitkään higwaylla; niin kauan kun jalka toisen eteen kulkeutuu!

Olen ollut ikuinen opiskelija; kun silloin 7-veenä menin eppuluokalle, on koulunpenkkiä kulutettu 50-vuotta!! Olen opiskellut koko urani ajan. Kaikki uudet koulutukseni on suuntautunut aina edellisiin koulutuksiin ja olen pysynyt ns.ihmistieteissä.

Kiinnostukseni ihmistä kohtaan on ollut ja on suuri. Halu kulkea vierellä, tukea kriisien keskellä, etsiä jatkuvasti uusia tapoja nähdä asioita toisella tapaa ja nähdä yhdessä voimavaroja, ratkaisuja, iloa, onnea, ottaa luovuutta mukaan, oppia tapaamiltani ihmisiltä elämästä ja kaikkea tätä jakaa eteenpäin taas toisille. Koskaan ei ole liian myöhäistä, aina voimme oppia uutta ja lisää. Parhainta oppia elämään ja työhöni olen saanut kuitenkin kahden tyttären ( nyt jo aikuisen ja perheellisen) äitinä. He ovat rakkaita ja tärkeitä, voimavarani.

Omiin harrastuksiin kuuluu opiskelun lisäksi, jooga, meditaatio, lukeminen, vanhan kyläkoulun pihapiirin ja kodin pihapiirin ”tonkiminen” aistipuutarhoineen ja luototaidepolkuineen. Mutta se paras pään tyhjennys — lastenlasten kanssa puuhailu.

Kun meistä jokainen löytää omat unelmat ja toiveet, niin niiden kautta löydämme oman polun, jota kulkea pienin askelin ja tässä minä voin olla Äärelläsi tukemassa.

Minun askeleeni ja polkuni on nyt tuonut Lehtolan vanhalle kyläkoululle Saarijärvelle Onnenlaaksoon.

Lehtolan vanha kyläkoulu

Lehtolan kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2004. Lehtolan kylätoimikunta päätti ostaa koulurakennuksen tontteineen kaupungilta ja perustettiin Lehtolan koulun Kiinteistöosakeyhtiö. Ja näin 2000 kappaletta koulunosakkeita myytiin yksityisille henkilöille, joten rakennus jäi kyläläisten käyttöön. Koululla on ollut useita yrittäjiä vuosien varrella erilaisten toimintojen tarjoajina ja monenlaista tapahtumaa järjestetty.

Minä ja Äärelläsi yritykseni, A4:sen vihko täynnä ideoita, 2018 ”eksyttiin” vuokralle Vartejärven rantaa rakennettuun (1902) Lehtolan vanhaan kouluun Onnenlaaksossa, kun olin etsinyt paikkaa Keski-Suomesta yritykseni hyvinvointitoiminnoille.

Haaveena oli oma paikka, jossa saisin järjestää asiakkailleni aikaa hiljentyä, pysähtyä, hidastaa, unelmoida, antaa mielen levätä, joogata, hengittää puhdasta ilmaa, nauttia luonnosta; vesi, tuli, peltomaisema, metsä, puutarha, kasvillisuus, hiljaisuus, luontotaide ja maaseudun idylli.

Itselläni ei ole mitään ns. siteitä Saarijärveen, vaan Lehtola omalla tunnelmallaan sai minut muuttamaan yritykseni sinne. Paikka tuntui heti omalta, mieli lepäsi, pysähdyin ja monen moiset suunnitelmat löysi heti kohdat tai tavan kuinka pitäisi toimia. Kun kiinteistöosakeyhtiö vuokrasi tilat minulle, päätimme mieheni Hermannin (Hermanni Niskanen Oy) kanssa tehdä entisestä opettajan asunnosta toimistot yrityksillemme ja koulun puoli ( useampi sataneliötä) remontoitiin hyvinvointi, koulutus ja kokous käyttöön.

Vuoden päivät aamusta iltaan, joskus yölläkin yhdessä Hermannin kanssa remppaa tehtiin sisätiloissa ja sitten siirryttiin sivurakennuksiin ja pihamaalle. Nyt on kolme vuotta ( 2018 – 2021 ) hommia tehty enemmän ja vähemmän paikan kunnostamiseksi, korona toi yhden lisävuoden kunnostushommiin, jotta asiakkaat voisivat nauttia olostaan. Toki tulevinakin vuosina riittää kunnostettavaa sekä uusia suunnitelmia!

Onneksi olen saanut niin taitavan, monipuolisen osaajan ja ahkera miehen, että häneltä hoituu yritysjohdon coaching, yritysten ja henkilöstön toiminnan kehittäminen, yrittäjien sparraus, remontit, rakentaminen kuin puutarhatyötkin. Ilman hänen suurta panostaan koulun kunnostuksessa, en olisi pystynyt yritykseni toimintaa täällä aloittamaan. Hänen kädenjälki jää koulun historiaan. Suurkiitos kuuluu Hermannille!

Rakennus on toiminut kouluna vuodesta 1902 vuoteen 2004 eli 102-vuotta — mietin usein reppaa tehdessä säilyykö meidän nykyiset koulut 100-vuotta?

Repat on rempattu, nyt alkaa jo näyttää siltä koulussa ja ympäristössä, että olisi aika alkaa toimimaan–kunhan päästään vielä koronasta!

Olet tervetullut Onnenlaaksoon Lehtolan kylän koulun idylliseen maalaismaisemaan pysähtymään, hiljentymään, rentoutumaan ja unelmoimaan!

Palaamme aikaan 1898, jolloin asetuksella määrätiin kansakoulupiirit ja näin alkoivat suunnitelmat koulusta Lehtolaan. Vuonna 1899 päätettiin perustaa Lehtolan koulu, joka ensin toimi muutamia vuosia ns.hyyrihuoneissa; yksityishenkilö antoi kodistaan maksua vastaan huoneita koulun käyttöön. Ensimmäisenä opettajana toimi William Walli ja hänellä oli reilu 50 oppilasta. Johtokunta perustettiin päättämään koulun asioista ja osittain myös koko kylän asioista.

Lehtolan koulu sai nimensä Lehtolan talon mukaan. Tontista, jolle koulu rakennettaisiin käytiin kiistaa ja lopuksi se äänestyksen tuloksena oli Vartesalmen torpan maapalsta. Kun hirsiä kouluun suunniteltiin päätettiin, että koulu rakennetaan kahden opettajan kouluksi, vaikka koulu toimikin yhdellä opettajalla vuoteen 1907. Koulun suuret hirret tuotiin Karstulasta Oikarinperältä, ne vieritettiin jokeen ja uitettiin vesistöjä pitkin Vartejärveen Lehtolan koulun rantaan ja vedettiin maalle. Koulurakennuksen rakentaminen oli verkkaista kunnan säästölinjan vuoksi ja se valmistuikin vasta syksyllä 1902 eli 2022 tulee rakennukselle ikää 120-vuotta, juhlanpaikka!

Koulussa pidettiin tarkkaa kirjanpitoa vuodesta 1899 lähtien. Heti aluksi ostettiin koululle kassakaappi ( 30markkaa) jotta saatiin paperit säilymään hyvin, saman vuoden syksyllä ostettiin 30 pulpettia ja kirjakaappi. Urkuharmooni saatiin ostettua arpajaisrahoilla, kun lupa oli Kuvernöörin virastosta.

Aluksi kouluun tultiin hiihtäen ja kävellen pitkästäkin matkasta. Vuonna 1936 aloitettiin koulukyyti pidemmästä koulumatkoista ja sitä taitettiin hevoskyydeillä, jotka olivat huutokaupalla hankittuja.

Myös venekuljetuksia oli Vartejärvenrantaan. Vasta vuonna 1955 alkoi koulukyyditys autoilla.

Alkuaikoina oppilaat joutuivat järjestäjävuorollaan tulemaan koululle jo aamukuudelta lämmittämään ja siivoamaan, vasta vuonna 1029 saatiin koululle siivoaja-lämmittäjä. Sota-aikana talkoo toiminta on ollut suurta; marjojen, sienien, viljantähkien, paperin, risujen ja metalliromujen keruu oli kunnia tehtävä jokaiselle koululaiselle. Koulunkeittolatoiminta aloitettiin 1921 jolloin vähävaraiset lapset sai ilmaisen ruuan koululta ja muut saivat ostaa ruokaa keittolasta. Vasta vuonna 1943 kaikki oppilaat ovat saaneet ilmaisen aterian koulusta.

Koulu laajennettiin 1937 ja silloin myös keittola sai laajemmat tilat, kahden opettajan asuntolan lisäksi.

Pisimpään ( 31-vuotta) koululla opettajana on toiminut Juho Jalmari Hirvonen 1918-1949.

Useita opettajia on saanut oppia antaa ja oppilaita oppia näiden hirsiseinien sisällä aina vuoteen 2004 saakka, jolloin oli viimeinen kevätjuhla ja Lehtolan  koulun tarina kouluna päättyi.

Nämä hirret on tuhansia tarinoita kuulleet, ja kuinka pitkään vielä kuulevatkin. Tullessasi tänne, voit laittaa korvan hirttä vasten ja kuunnella!

Koulun pihaan usein pyörähtää autolla entisiä koulun oppilaita, kertoen tarinaa omalta tai vanhempansa kouluajoilta, niitä on mielenkiintoista ja ihanaa kuunnella. Tarinat ne on arvokkaita.

Koulurakennus säilyy tällä tontilla niin kauan, kuin nämä nyt 120-vuotta vanhat hirret sen kivijalassa jaksaa kantaa.

Olet tervetullut 🦋 syksyllä 2022 120-vuotis juhliin!

|2022-01-08T17:26:49+03:0028 heinäkuun, 2021|Erja-Riitan tarina|0 Kommenttia

Kommentoi aihetta...

Go to Top